Viihdekeskus Tulenliekki

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]Viime vuosisadan alussa Kaukas-yhtiö rakensi metsäkämpän, jonka vanhat puitteet ovat vieläkin osa Tulenliekin Kievarin salia. Paksut hirret ovat näkyvillä ja niitä koristavat vanhat työvälineet, joita on ennen käytetty metsätöissä. Tiloja on laajennettu 2000-luvulla useassa vaiheessa mm. rakennettu kaksi ulkolavaa, joista toisen keskellä kasvaa sembra-mänty. Vanha navetta on kunnostettu pubiksi, jossa asiakkaat pääsevät laulamaan karaokea.

1970-luvun alussa tiloissa alkoi kahvila- ja ravintolatoiminta, joka jatkuu edelleen. Päivä- ja lounasravintola palvelee kesäkaudella päivittäin, muulloin tilauksesta. Tulenliekin ravintolassa on A-oikeudet.

Nimensä Tulenliekki saa takan liekeistä, jotka roihuavat keskellä tanssipaviljonkia tähtitaivaan alla.

Paviljongissa on tilaa 600 neliötä, joka mahdollistaa lähes 1000 vieraan viihtymisen niin tansseissa kuin juhlissakin. Paviljonki muuttuu tarpeen mukaan vaikkapa salakapakaksi tai tunnelmalliseksi illallissaliksi, erilaisia perhejuhlia unohtamatta.

Osoite: Jylhäntie 30, 79330 Näätänmaa[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Rapion mylly

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]

Vuonna 1812 toimintansa aloittanut Rapion mylly on maamme vanhimpia yhä toimivia teollisuuslaitoksia. Tänään myllyn päätoimintaa on kauppajauhatus, mutta pienimuotoisesti rinnalla suoritetaan edelleen myös tullijauhatusta eli asiakkaiden oman viljan jauhatusta. Tuotanto yhdistää vuosisatoja vanhaa mylläriperinnettä, käsityötä sekä myllyteollisuuden uusinta tietotaitoa. Esimerkiksi kaurat kuoritaan edelleen vanhaan malliin myllynkivien välissä.

Mylly seisoo kosken partaalla, Rapionjoen varrella. Rauhoittavan solinan lisäksi koski antaa suuren osan jauhatukseen tarvittavasta energiasta. Rapion vilja on lähiruokaa: kaurasta, rukiista, ohrasta ja vehnästä suurin osa hankitaan lähiseudun viljelijöiltä. Luonnolle ystävällisiä valintoja tehdään myös käyttämällä järkeviä kuljetuksia ja kierrätettyjä pakkausmateriaaleja.

Vuonna 1997 Rapion myllyllä alkoi suvun neljännen polven aikakausi mylläri Lasse Härkösen ja myllyemäntä Pian ottaessa vastuun yrityksen hoidosta. Toimintaa on kehitetty vuosien varrella määrätietoisesti ja uskaliaasti. Esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta on useana vuotena toiminut myllyteatteri, joka kokosi kesäisin tuhansia vieraita myllylle nauttimaan teatterista historialliseen myllymiljööseen. Nykyisin matkailijoita palvellaan pääasiassa kesäisin avoinna olevassa myllykahvilassa ja myllypuodissa. Vanhassa valta-akselihuoneessa sijaitsevassa kahvilassa on tarjolla itse leivottuja pullia, kakkuja ja piiraita. Myllypuodista vieraat löytävät monipuolisen valikoiman myllyn viljatuotteita sekä lähialueen pientuottajien tuotteita. Rapion myllyn vetovoimaisuustekijöitä ovat luonto ja miljöö sekä lämmin ja kodikas tunnelma yhdistettynä hyviin tuotteisiin.

Myllyteatterissa toteutetaan tulevana kesänä Joroisten Musiikkipäivien konsertti, jonka aikana myllykahvila ja myllypuoti palvelevat.

Osoite: Rapiontie 148, 51930 Paatela, Juva

 

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Partalan Kuninkaankartano

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]Partalan alueella toimii Partalan Kuninkaankartano (tilausravintola, kesäkahvio, hotellimajoitus), Juvan museo, Juvan karjalaisten museo, Juvan Tryffelikeskus, Kuninkaankartanon Kesäteatteri sekä Kokonainen Elämyspuoti. Majoitus- ja kokoustilat sekä tilausravintola on toiminnassa ympäri vuoden, muu toiminta keskittyy kesäaikaan.

Nimi kuninkaankartano on peräisin Kustaa Vaasan ajoilta. Ruotsi-Suomen kuninkaan perustamien kuninkaankartanolaitosten tarkoituksena oli alun perin toimia voutien asuinpaikkoina. Ajan saatossa tavoitteeksi tuli kuninkaankartanoiden saaminen Olavinlinnasta Viipuriin ja Hämeenlinnaan johtavien pääteiden varteen muonituksen ja sotaväen siirtymisen helpottamiseksi.

Juva on yksi maamme vanhimmista hallintopitäjistä, piispa Maunu II Tavast vahvisti Juvan perustamiskirjan jo vuonna 1442.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Leppäkertun koulu

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]

Leppävirran uusi Leppäkertun koulu avattiin joulukuussa 2018.  Oppilaita on perusopetuksessa 325 ja esikoulussa 25. Henkilökuntaa on 50, joista opettajia 25.

Koulun henkilökunta on ollut mukana Leppäkertun koulutilojen suunnittelussa heti hankkeen alusta lähtien. Perinteisiä luokkatiloja ei koulussa ole vaan opetustilat on jaettu ikäluokkien mukaan soluihin, jotka ovat tilatarpeen mukaisesti väliseinillä muunneltavissa. Koulu on kengätön.

Auditoriossa on istumapaikat n. 160 aikuiselle. Näyttämötila on muunneltavissa ja sen taakse on rakennettu musiikin opetustilat. Auditorio on erilaisten yleisötapahtumien järjestämispaikka.

Koulurakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty erityisesti huomiota tilojen esteettömyyteen sekä sisäilman puhtauteen. Rakentamisen P1-luokan toteutus, työmaan huputtaminen, vähäpäästöiset rakennusmateriaalit ja hankkeen puhtaudenhallintasuunnitelma olivat osa tätä työtä.

Leppäkertun koulu on yksi Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kestävän rakentamisen kohteista, joka myönnetään investointihankkeille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Leppäkertun koulun päälämmönlähteenä käytetään maalämpöä. Rakennus on varustettu aurinkopaneeleilla, niitä on 40 kpl. Kiinteistön valaistus on toteutettu kokonaisuudessa led-tekniikalla.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Ravintola Kaks Ruusua

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]

Rakennus valmistui vuonna 1913 Ahlströmin tehtaan ruokalaksi. Suunnittelijoina olivat veljekset Ivar ja Walter Thomen ja jo suunnittelupöydällä rakennus sai nimekseen Kansankeittiö.

Ravintolan ruokasalissa oli aikoinaan 270 istumapaikkaa, nykyisin niitä on samassa tilassa noin 150. Sata vuotta sitten Kansankeittiöstä toimitettiin salin puolelle 1500 annosta päivässä. Tänä päivänä ravintolassa on hyvä lounaspäivä, jos annoksia menee 150. Rakennus on suojeltu ulkoapäin sekä sisältä pylväikön ja funkiskaaren osalta – kiinteitä seiniä ei saa rakentaa. Ravintolan vahvuutena ja sisutuksellisena haasteena on 4,25 m:n huonekorkeus. Kokonaisuus on herättänyt paljon kiinnostusta ja ravintola on saanut kiitosta onnistuneesta sisustussuunnittelusta.

Joulukuussa 2007 Kahvila Ravintola Kaks Ruusua aloitti toimintansa – Kansankeittiö on näin ollen palautettu alkuperäiseen käyttöönsä: kansan huoltoa parhaimmillaan. Satavuotiaassa miljöössä, Leijonanpääpuiston jatkeena, upea ympäristö, maittava ruoka sekä asiakaslähtöinen palvelu. Tilat tarjoavat upeat puitteet juhlien järjestämiseen. Saliin voi yhdistää Ruukki-kabinetin, joka on mitoitettu 50 henkilölle. Näin ruokailemaan mahtuu 200 henkilöä.

Ravintola Kaks Ruusua on upea tila korkeine huoneineen ja kristallikruunuineen. Kauniit vanhat huonekalut, tavarat ja esineet ihastuttavat ja kutsuvat yleisöä viihtymään.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Torstilan kartano

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]Torstilan kartanon tunnettu historia alkaa yli kolmen sadan vuoden takaa, jolloin neljästä eri tilasta muodostettiin neljän ja puolen oravan ratsutila. Nimensä tila sai Torsti Pentinpojan mukaan. Heti hänen jälkeensä omistuksesta käytiin pitkä kiista kunnes asiaan puuttui jopa kuningas Adolf Fredrik, ja lopulta Ruotsin valtakunnan säädyt ratkaisivat asian joroislaisen everstiluutnantti Georg Fredrik Tigerstedtin hyväksi. Hänet mestattiin maanpetturina 1790, mutta leski sai pitää tilan. 1800-luvun alussa tila oli vuokrattuna kapteeni Carl Wilhelm Malmille. Juuri tuona aikana Torstilassa vietti kesiään J. A. Sandels, tuttu sotasankari Vänrikki Stoolin tarinoista. Vuosisadan loppupuolella Torstila kuului Teittisille, joiden aikana Valvatus-järven pintaa laskettiin kuusi metriä ja talossa toimi mm. Joroisten postikonttori. Nykyinen nikkarityylinen päärakennus on vuodelta 1893. Nykyiselle suvulle tila siirtyi vuonna 1878 kun Rautalammilta kotoisin oleva Lauri W. Jalkanen asettui Torstilaan.

Vuoden 2017 alussa tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja uudeksi omistajaksi tuli Lauri W. Jalkasen pojanpojantyttären, Melitta Jalkasen veljentytär Arnevi Rautanen. Arnevi miehensä Juha Utriaisen kanssa kunnostavat päärakennusta kodikseen ja jatkavat Torstilan peltojen ja metsien hoitoa. Tila on ollut luomuviljelyksessä 90-luvulta saakka. Torstilan pihapiirissä sijaitseva navetta rakennettiin 1923-26 omasta savesta poltetuista tiilistä ja oman metsän puista. Sen piirsi arkkitehti J. S. Sirén, joka myöhemmin suunnitteli mm. Helsingin Eduskuntatalon. Navetassa oli parret 80 Itä-Suomen kyytölle. Karjatalous loppui 1963. Sen jälkeen tilat ovat toimineet mm. hevostallina ja konehallina. Navetan komea ylinen on kunnostettu juhla- ja konserttitilaksi.

Osoite: Torstilantie 197, 79600 JOROINEN[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Koskenhovin kartano

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]Koskenhovin kartano on ollut mukana Joroisten Musiikkiyhdistyksen toiminnassa aivan alusta lähtien.

Koskenhovin tila kuului 1500- ja 1600-luvuilla Heiskasten ja Häyristen suvuille, jotka molemmat olivat aikansa vaikuttajia pitäjässä. Tila siirtyi 1700-luvulla Tigerstedtin suvulle. Suvun viimeinen edustaja, Elisabeth Nykop, Juvan kruununvouti Sanmarkin vaimo, rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen läntisen osan vuonna 1835. He myivät Koskenhovin, siihen aikaan nimeltään Forsgård, Joroisten kruununvouti Sahlsteinille.

Vuonna 1862 “Ukko-Saksa” Paavo Kettunen, kauppias ja liikemies Kaavin Säyneisestä, osti kartanon myllyineen ja sahoineen. Ukko-Saksan poika Paavo Paavonpoika Kettunen harjoitti maatalouden ohella mylly- ja meijeritoimintaa ja omien tuotteiden myyntiä Pietariin, Kööpenhaminaan ja Lontooseen. Hän asennutti myös myllyyn Itä-Suomen ensimmäisen vesivoimalla toimivan sähkölaitoksen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yhteyksien katkettua Pietariin seuraavat sukupolvet keskittyivät maatalouden kehittämiseen. Koskenhoviin kuului laajimmillaan yli 100 ha peltoa ja noin 2000 ha metsää.

Kartanon nykyinen omistaja Markku Rautanen, viidennen polven Kettusia Koskenhovissa, viljelee peltoja yhdessä lastensa kanssa.

Osoite: Koskentie 126[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Sampolan monitoimisali

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]Sampola on hyvän olon vesiliikuntakeskus Juvalla. Yleisöllä on mahdollisuus nauttia veden virkistävästä voimasta modernin valoisassa allastiloissa, rentoutua viihtyisissä saunoissa tai hikoilla arkihuolet pois kuntosalilla. Tiloista löytyvät myös kokoustilat ja moneksi muuttuva monitoimisali. Lisäksi Sampolassa on edullinen tilaussauna.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Kartanogolf

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]Mukavasta nojatuolista avautuu vihreä näkymä loivasti kumpuilevalle golfkentälle, josta kuuluu pehmeästi suihkulähteen tasainen solina. Musiikki täyttää hämyisän kesäillan, lasissa kuplat nousevat hitaasti pintaan. Mieli on kevyt ja rauhallinen, on nautittu hyvää ruokaa ja nyt on aika musiikin.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Järvikylän kartano

[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text]Järvikylä on Joroisten vanhimpia kartanoita ja monessa mielessä merkittävä. Kartano on alusta alkaen ollut Grotenfelt-suvulla ja tänä päivänä sitä isännöi 11. sukupolvi. Aina 1600-luvun loppupuolelta alkaen kartanon isännät ovat vaikuttaneet merkittävästi paitsi Joroisissa myös koko maan kehitykseen. Järvikylä on ollut edelläkävijä erityisesti karja-ja maatalouden kehittäjänä. Runsaat sata vuotta sitten Järvikylään hankittiin Suomen ensimmäinen separaattori, kylvettiin heinää – mille tuolloin naureskeltiin – ja viljeltiin sokerijuurikasta. Kartanolla oli 1800-luvun loppupuolella yli sata lehmää, oma meijeri ja meijerikoulu. Pietarin näyttelyssä Järvikylän nk. Pariisinvoi sai kultamitalin vuonna 1879. Vuonna 1892 Järvikylän silloinen isäntä Nils Grotenfelt nimitettiin Suomen Maataloushallituksen ensimmäiseksi ylijohtajaksi ja hän vaikutti maatalouden kehitykseen myös lukuisilla kirjoillaan.

Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1882. Tilaa on 750m2 ja isoon Saliin mahtuu lähes 150 hengen konserttiyleisö. Seinillä on suvun vaakunoiden ja esi-isien muotokuvien lisäksi Ruotsin kuninkaiden kuvia. Järvikylän kartanon salissa vuonna 1977 pidetystä hyväntekeväisyyskonsertista syntyi ajatus järjestää Joroisten Musiikkipäivät. Musiikkipäivien koko 40 vuoden ajan on konsertteja tuossa salissa pidetty lähes poikkeuksetta.

Laajimmillaan Järvikylään kuului noin 8.000 hehtaaria maata. Nyt peltoa on noin 240 hehtaaria, metsää ja muuta maata 1.900 hehtaaria. Tänään Järvikylä on kasvituotantotila ja pelloilla kasvaa viljoja, öljykasveja sekä siirtonurmea Finnurmi Oy tuotemerkillä. Ravinteiden kulkeutumista ympäristöön vähennetään kosteikoilla ja muilla suojavyöhykkeillä.

Perinteisen maanviljelyn rinnalla, nykyaikaista edelläkävijyyttä edustaa nykyisen isännän Albertin isän Karl Grotenfeltin 1986 perustamat Järvikylän kasvihuoneet (Famifarm Oy). Niissä viljellään vuoden ympäri lähes 50 erilaista salaattia ja yrttiä, jotka ovat tuttuja kaupoista kautta maan antaen työtä lähialueiden asukkaille ja tuoden elämää maaseudulle. Yrityksessä on aktiivisesti mukana myös Albertin sisko Caroline.

Osoite: Kartanotie 6, 79600 Joroinen[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” overlay_strength=”0.3″][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_position=”all” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_shadow=”none” width=”1/1″ tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]